perjantai 22. elokuuta 2014

NYT OTETAAN MIEHESTÄ MITTAA

Tiistaiaamu alkoi mittaussessiolta. Hanxin mallimestari toivoi ajoasuvalmistukseen surina sussun solakat ja ajomiehen lihaksikkaat mitat. Taipuisaa ompelijan mittanauhaa ei kaapeista löytynyt, mutta homma onnistui ja senttimetrien lukumäärä selvisi remonttimiehenkin hiukan vaikeammin taipuvalla teräsnauhalla. Mitat kirjattiin hyvän ohjeistuksen siivittämänä Hanxin nettisivuilta löytyvälle selkeälle tilauslomakkeelle ja avot, eikun vain odottamaan.

Motoristeista vihreämpi ihanasti yllättyi, että Hanx tarjoaa motoristeille laajan mallistonsa lisäksi myös mittatilausajoasuja. Onhan se tällaiselle minimittaiselle mukava saada housut oikealla lahjepituudella, eikä hihojakaan täytyisi nyt kääriä. Hyvä ajoasun istuvuus on jokaisen motoristin toiveena. Mittatilausasulla ei tule ajoa haittaavia ilmataskuja, vyötärö ei kiristä tai purista, nilkat pysyvät tuulen tuiverrukselta suojassa ja ranteet ovat piilossa viimalta.

Hanxin tärkeimmät lähtökohdat ajoasujen suunnittelussa ovat kestävyys, suojaavuus, istuvuus, ulkonäkö ja väritykset. Nämä teesit ovat meillekin tärkeitä ja ajoasun hankinnan perusteita, mutta hiukan eri järjestyksessä. Minä lähden valintaan ulkonäön ja värityksen innoittamana ja sen jälkeen vasta turvallisuus ja mukavuus. Isäntä aloittaa istuvuudesta - kuskille se onkin erityisen tärkeåä, mikään ei saa häiritä ajoa - ja yhtä tärkeää on puvun lupaus turvasta onnettomuustilanteessa. Vaikkei tuo köriläs myönnä, niin kyllä sillä ulkonäölläkin taitaa kuitenkin olla hiukan paikkansa myös hänen valinnoissaan.

Odotukset oikean kokoista pukua kohtaan on kovat. Ensimmäisen motoristi vuoden kuljin alennusmyynnistä hankitulla numeroa liian isolla puvulla, joten pyörän päälle nouseminen ei sujunut sutjakkaasti jalkaa lennättäen, vaan ajomiehen avustuksella hiukan tökerösti. Olin kuin Michelin ukko, pieni ja pyöreä ja vähemmän suloinen. Pukukin oli synkän musta, ilman mitään piristävää tehosteväriä. Seuraavissa valinnoissa olenkin sitten ollut tarkempi ja ostopäätökseen on päästy vasta jos vaatimuslistani huutoon on vastattu.

Mittatilauspuvulla haetaan istuvuuden lisäksi persoonallisuutta. Lempivärillä voi piristää puhtaana ja siistinä parhaiten pysyvää mustaa. Onpa väri valittu myös omaan pyörään sopivaksi.  Tällöin saatetaan vain vaihtaa joku kangassuikale toivotun väriseksi ja aina tästä ei tule edes lisähintaa. Varsinkin naiset toivovat mittatilausasuilta erilaisuutta, ei haluta pukeutua samanlaiseen takkiin kuin kaikki muut. Minua viehättää erityisesti mallimestari Kyllikki Raatikaisen suunnittelema Cecilia-ajotakki vuoden 2012 mallistosta, jota en edes ajotakiksi tunnistaisi. Kaunis, eikö vain!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti