sunnuntai 1. helmikuuta 2015

MP 15 -MESSUT TÄYTTIVÄT MOTORISTIEN ODOTUKSET

Pilvinen sää ja kirpeä viima sallivat päivän vieton sisätiloissa hyvällä omalla tunnolla, mutta tuskinpa aurinkokaan olisi pidätellyt innokkaita MP-harrastajia ja moottoripyöristä kiinnostuneita saapumaan Pohjoismaiden suurimpaan moottoripyöränäyttelyyn Helsingin Messukeskukseen.

Moottoripyörämessuilla ollaan liikkeellä tunteella. Järki on syytä jättää narikkaan, jotta vauhdin hurmasta ja vapauden tunteesta haaveilua ei rasittaisi taloudelliset realiteetit.  Moottoripyörä lienee yksi kalleimmista turhakkeista, mutta tuo omistajilleen sellaista nautintoa, ettei veden pitäviä perusteita harrastukselle ja hankinnoille edes kaivata.  Unelma uudesta menopelistä painui taatusti viikonloppuna monen motoristin tai sellaiseksi haaveilevan päiväuniin.

MP 2015 –tapahtuma tarjosi monipuolisen läpileikkauksen niin kaksipyöräisistä kuin teemaan sopivista nelipyöräisistäkin. Messuosastoilla ovat esillä koko moottoripyörien laaja kirjo matkapyöristä sporttimalleihin ja enduroista crossipyöriin. Pienempiä kuutiotilavuuksia edustivat skootterit, mönkijät ja uuden karheat mopoautot. Pakasta vedettyjen hevosvoimien lisäksi messuilta löytyi myös vaihdokit, useampia ajokilometrejä jo nielleet moottoripyörät, jotka etsivät uutta omistajaa. Itse rakennettuja ja valmispyöristä tuunattuja taidon näytteitä sekä museokilpiin hyväksyttyjä nostalgisia kaksipyöräisiä pääsi ihastelemaan ja ihmettelemään Petrol Circus Custom Show’ssa messukeskuksen länsisiivessä.
Monkey-mopo oli kasvanut pituutta. Minimopoksi ja 
taskuraketiksi tituleerattu junnu-unelma ei tarjoa 
Surina-Sussulle istuinpaikkaa, mutta ohikulkevien 
päät se ajossa varmasti kääntää. 

Messuhulinat eivät rajoittuneet vain menopeleihin ja moottoripyörävarusteisiin. Suomen Moottoriliitto ry:n järjestämät SuperEnduron MM-kisojen osakilpailut pidettiin MP-messujen yhteydessä, joten kävijät pääsivät seuraamaan kisoja veloituksetta. Haasteellisella ja ainutlaatuisella radalla nähtiin miesten ja junioreiden lisäksi naisten taidonnäytteitä.

Lauantaina messuilla kilpailtiin myös Miss Superenduro 2015 -tittelistä. Kirkkain kruunu painettiin motocrossia harrastavan hyvinkääläisen 26-vuotiaan myyntiassistentin, Suvi Heinon, päähän. Ulkoisen kauneuden lisäksi raati ihastui Heinossa hyvään asenteeseen ja omakohtaiseen motoristimaailman kosketukseen.

Tie Vie –osastolla Sport & Spa Vesileppiksen Anne
Lantto kutsui motoristit kesäkuussa Leppävirralle
Surinaa Sussuille ja Pärinää Pojille -tapahtumaan.

Tie Vie –alueella tulivat tutuksi kotimaan matkakohteet ja kauniit ajoreitit motoristiystävällisine pysähdyspaikkoineen. Motoristisinkkujakaan ei unohdettu ja samanhenkistä elämänkumppania haettiin legendaarisen Kari Salmelaisen johdolla tutulla napakymppiformaatilla.

Sunnuntain messuvieraille oli tarjolla myös hengen ravintoa. Klo 12.00 Messukeskuksen Talvipuutarhassa vietettiin Biker’s Churchissa jumalanpalvelus lyhyen kaavan mukaan. Rippikouluikäisille kirkossa käynti poiki rennon ja mieleenpainuvan elämyksen lisäksi leiman rippikoulupassiin. Voisi luulla, että tuolla leimalla olisi jopa keräilyarvoa.


Moottoriurheiluun usein miellettyjä vähäpukeisia ja krominhohtoisten kaksipyöräisten päällä poseeraavia messuemäntiä sai hakemalla hakea. Mm. Suzuki piti kuitenkin perinteestä kiinni ja satsasi silmäniloon, korokkeella komeilevien uutuuspärrien päälle oli kivunnut naiskauneutta tiukissa nahkahousuissaan. Osastoilla oli arvontoja, makeisia ja pieniä mainoslahjoja kävijöiden iloksi, mutta selkeästi muita messuja vähemmän. MP-messuilla tuotteiden ja palveluiden vetovoimaan luotettiin eikä kansan haalimiseksi käytäviltä itse osastoille tarvittu turvautua oheishoukutuksiin.

Keskiverto messukävijä on moottoripyöräilystä ja -urheilusta innostunut keski-ikäinen mies.  Lisäksi käytävät täyttyivät mopopojista ja polvenkorkuisista isiensä kanssa. Messukuvaan kuluu myös pariskunnat, joiden kesänviettoon mahdutetaan elämyksellisiä yhteisiä moottoripyöräretkiä. Vaikka viime vuosina maanteille onkin ilmestynyt huomattavan paljon naiskuljettajia, messulauantaina mukaan mahtui vain kourallinen Lady-motoristeja. Naiset ovat messuilla yhä vähemmistö vai lienevätkö hameenhelmat liehuneen jo perjantaina kun MP-messut tarjosivat ystävättärille pääsyn messuille kaksi yhden hintaan.

Moottoripyöräasusteita valmistavan Hanxin osastolla kävi kuhina.
Ajoasu-uutuuksia ihasteltiin ja messutarjouksiin tartuttiin. Valikoima
messuilla oli monipuolinen ja asiantuntevaa tietoutta tuotteiden ja
materiaalien ominaisuuksista oli helposti saatavilla.
Moottoripyörämessut Helsingin Messukeskuksessa pidetään perinteisesti kerran vuodessa tammi-helmikuun vaihteessa. Vuotta ei kuitenkaan tarvitse pärinämessuista kiinnostuvan kärvistellä, vaan kulun voi suunnata huhtikuussa Keski-Suomen MP –näyttelyyn ja toukokuussa Kuopion 2015 MP -näyttelyyn ja Lahden moottoripyörämessuille. Näihin tapahtumiin motoristit pääsääntöisesti saapuvat talvisäilytyksistä kuorituilla kaksipyöräisillä, joten messuannin lisäksi aikaa kannattaa varata myös parkkipaikalle kokoontuneiden ajoneuvojen ihailuun.

Sisäänpääsyyn oikeuttavan lipun messuille saa kassalta parin kympin hintaan, mutta kromin kiiltoisen päivän hintalappu kipuaa taatusti suuremmaksi mahdollisine parkkimaksuineen, huikopaloineen, kurkun kostuttamisineen ja rompetorin houkutuksineen. Puhumattakaan tilanteesta, jossa päästään menopelin omistajan vaihdoksesta sopimukseen. Messupäiväksi pikkuväen kanssa Pasilaan tuleville sopii parhaiten perjantain avauspäivä tai rauhallisempi sunnuntai, lauantaina menon muuttumisen iltaa kohti tunnistaa alkoholin huuruisemmaksi varsinkin ravintola alueilla.

Messukeskus tarjosi MP-messuille arvoisensa areenan ja käytännön järjestelyt sujuvat ammattimaisella otteella. Uudistuneesta ravintolamaailmasta löytyi ruumiin ravintoa kaipailevalle mieluista purtavaa. Valittavana oli mm. pastaa, pizzaa, wokkia, itämaisia herkkuja, grilliruokaa ja amerikanhampurilaisia. Myös näytteilleasettajat olivat tehneet parhaansa vastakseen messukävijän huutoon, joten innostus tulevaan ajosesonkiin oli varmasti jokaisella motoristilla kotiin viemisinä. Ajokauden alkua mittaavasta kammasta pääsi napsauttamaan sen ensimmäisen piikin. Illalla kotona pyyhittiin pölyjä kypärästä, lankattiin ajosaappaita sekä raaputettiin muutama Ässä-arpa, jotta päästäisiin ehkäpä vielä nopeammin lähemmäksi sitä jokapojan kromiunelmaa.



tiistai 16. syyskuuta 2014

HANX-TESTIKUSKIEN LUMOAVA LEPPÄVIRTA -PÄIVÄ

Soisalon Seutu n:o 35 - 2014 - 1, torstai 4.9.2014
Hopean hohtoisen Honda VRF1200F kyydissä Testkikuskit, Esa Pulkkinen ja hänen motoristivaimonsa Krista, saapuivat Leppävirralle Hanx-Suomi Oy:n ja Sport & Spa Hotel Vesileppiksen kutsumana. Länsi-vantaalainen matkamotoristipariskunta valittiin Testikuskeiksi kesällä 2014 testaamaan Hanxin ajovarusteita ja Vesileppiksen majoituspalveluita sekä harrastemahdollisuuksia.

Leppävirran kuntakin toivotti matkalaiset lämpimästi tervetulleeksi ja nimesi testikuskien oppaaksi vuoden kunnia-ammattilaisen, motoristi Pentti Kauhasen. Kierros alkoi oikeutetusti Sorsakosken Fiskarsin tehtailta, Pentin työpaikalta, jossa tehtaan vaiheita ja aterimien historiaa ja valmistusta sahanteristä yksiosaisiksi ruokailuvälineiksi ihmeteltiin. Nostalgiaretki idylliseen Fiskarsin tehdasmiljööseen ja kurkistus patruunojen huvilaan tarvitsi menopelikseen museoarvon saaneen Honda CB750 Four’n eli ”Tuutin”, vuosimallia 74.

Ennen pidempää ajolenkkiä pitäjille, Kauhanen vaihtoi alleen ajo-ominaisuuksiltaan paremman Honda Varaderon. Pysähdys Matkailukeskus Unnukan pihalla ja Leppävirta Ajo saattoi jatkua. Mukavasti mutkaiset asfalttipinnoitteiset tiet ja kauniit maisemat kiidättivät kolmikon Leppävirran kaarisillan yli Soisalon kautta Puutossalmen lossille ja sieltä Oravikoskelle Hanxin tehtaanmyymälään.

Hanx-yrittäjäperheen Monna, Kyllikki ja Hannu ”Hanx” Raatikainen ottivat mallimestarin itse ompelemiin mittatilausajoasuihin pukeutuneet testikuskit avosylin vastaan. Testikuskit tutustutettiin Hanxin tehtaaseen, ajoasujen suunnitteluun, materiaaleihin ja valmistukseen, tehtaanmyymälään, Hanx-tuoteuutuuksiin sekä Hanxin mielenkiintoiseen historiaan.

Mallimestari Kyllikin esittelyssä nahka-asut vesisateelta suojaava 
anorakki, joka on malliltaan motoristien lisäksi ulkoilijoiden mieleen.
Hanxin tehtaanmyymälä on motoristien ja kelkkailijoiden aarreaitta, mutta tarjoaa myös ulkoilijoille asusteita. Eränkävijöiden ja kalastajien suosiossa olevat saumattomat sadeanorakit sopivat myös moottoripyörättömille. Lisäksi esimerkiksi hansikasvalikoimassa on motoristien kämmen ja rystysuojien lisäksi kovikkeettomia ja kauniita applikoituja nahkakäsineitä kaupungillakin ilman ajopeliä liikkuville.

Tutustumiskäynnin jälkeen pärähtivät Hondat uudelleen käyntiin ja hevosvoimat jylläten suuntautui ajo Leppävirran ulkoilukohteisiin. Patikkaretki Konnuksen kanava-alueella sekä Orinoron kanjonissa kruunasivat huikean ajopäivän.

Majoituskohteeseen Vesileppikseen siirryttyään Testikuskit vastasivat aktiivikohteen harrastekutsuun: hiihtoareenalla kelkkailuun, jäähallilla junnuturnauksen seuraamiseen ja haaveiluun hold in one’sta 9-reikäisellä Vesileppis-minigolfradalla. Päivän päätteeksi motoristeja hellivät lempeät löylyt ja kylpylän poreet. Majoittumiskohteena vieraspaikkakuntalaiselle Sport & Spa Hotel Vesileppis esittäytyy monien mahdollisuuksien pysähdyspaikkana ja viikonlopun virkistyskohteena.

Testikuskit suosittelevat leppävirtalaisille heittäytymistä oman pitäjänsä turistiksi. Monta viehättävää retkikohdetta odottaa vierailijoiden lisäksi paikkakuntalaisia ja Vesileppiksen lauantaitanssit saavat veren kiertämään ja posket punaisiksi. Tekee hyvää parisuhteellekin antaa miehen viedä ja notkua naisellisesti miehen vahvoilla käsivarsilla. Tyrkkyriviä Vesileppiksen parketin reunalta ei löydy, mutta tanssilavatunnelmaan pääsee mukavasti tilaamalla taukojuomaksi baarista keltaista Jaffaa. Kyllä elämä on ihanaa!

Testikuskeista kuski (vas.) ja paikallisoppaaksi lähtenyt Pentti Kauhanen
Honda Varaderon ympärillä - Leppävirran komean kaarisillan alla. 

lauantai 6. syyskuuta 2014

MOTORISTIN BUCKET LIST – 33 ASIAA, MITKÄ JOKAISEN MOTORISTIN TÄYTYY TEHDÄ KERRAN ELÄMÄSSÄÄN!

Innostuin Motouutisten artikkelista 70 asiaa, mitkä jokaisen motoristin täytyy tehdä kerran elämässään. Uskoin luettelon sisältävän motoristin BUCKET LIST’an, siis luettelon tapahtumista ja paikoista, joita vinkataan koettavaksi. Kirjoituksen kuvakulma olikin toisenlainen, joten MOTORISTIN BUCKET LIST täytyi rustata itse. A-nelonen esiin ja kynä käteen: ranskalaisille viivoille tulevaisuuden toiveet ja unelmat sekä toisille vinkiksi parhaat jo koetut elämykset. 

Alpit siintää. Ajossa kesällä 2011.
Lista ei ole mahtipontisesti Before I die –tyyppinen (vaikkakin tuo Route 66 nouseekin osaltani myös siihen kategoriaan), vaan tarkoituksena on kerätä ensi ajokautta varten – ja pidemmällekin tulevaan - mukavia tapahtumia ja tekemistä moottoripyöräilyn henkeen.

Alla oleva luettelo on vinkkivinkkelistä kasattu; omaan Bucket Listaan sopii luettelosta kopioida kiinnostavimmat kohdat omien mieltymysten mukaan. Aina kun määränpäähän on päästy tai elämys eletty, voi kirjatun kohdan ruksata listalta. Listalle päivittyy varmasti matkan varrella ja ajan kuluessa uusia unelmia; olen useasti innostunut kaverimotoristien matkakertomuksista siihen malliin, että asiat ovat nousseet "koettava"-listalle!

Varikkokäynti Hanxin myymälässä.
Motoristin Bucket Listassa on nyt 33 elämystä koettavaksi ja retkeä reissattavaksi. Lista on vielä varsin köykäinen ja Testikuskien unelmiin ja kokemuksiin perustuva, joten toivonkin kanssamotoristeilta nyt ehdotuksia ja vinkkejä listan täydentämiseen!  

Antoisat ajokohteet ja mieleenpainuvat motoristitapahtumat (koetut ja vielä kokematta olevat) voi kirjoittaa blogin kommenttikenttään tai Testi Kuskit -Facebook-sivuille! Yhteistyöllä saamme komean Motoristin Bucket Listan kokoon kaikkien motskariharrastajien iloksi.

MOTORISTIN BUCKET LIST:

KOHTEITA JA KOETTAVAA KOTIMAASSA
1) MotorCafe Suviranta Turengissa: maistuvat burgerit ja iltaisin bändit rantaterassilla
2) Saariston rengastie, Turun saaristo
3) Suomen Moottoripyörämuseo Lahdessa
4) Cafe Compass (Mutterikahvila), motoristien pysähdyspaikka Helsingin sydämessä Kaivopuistossa
5) Ajomatkan ”varikkokäynnit”  Hanxin myymälöissa
6) Bodomjärven ympäriajo Espoossa
7) Alkoholiton olut/siideri idyllisessä maatilamiljöössä Pohjois-Helsingin Haltialan tilalla
8) Kokoontumisajot omien mieltymyksen tai moottoripyörämerkin mukaan
9) Puutossalmen lossi ja Soisalon kuumat kaarteet (Leppävirta-Kuopio)
10) Rautaperse ajo / Iron Butt -ajo
11) Parasta Suomesta SS1000 Finland -ajo
12) Elämyksellinen endurosafari esim. Lopen Leppäniemen tilalla
13) Moottoripyöräklubin kerhoilta
14) Munkkikahvit Pyynikin näkötornin kahvilassa Tampereella
15) Tapolan makkaraa Kahvila Korteesta , Mustalahti. Tiistaisin ja keskiviikkoisin motoristien kokoontumiset
16) ...

ELÄMYKSIA ULKOMAILLA
1) Norjan vuonot
2) Dolomiitit
3) Alpit ylipäätään
4) Gardajärven ympäriajo
5) Saksan vapaan nopeuden autobaanat
6) Nurburgring, moottorirata Saksassa
7) Romantische Strasse (Romantic Road) Etelä-Saksassa
8) Via Balticaa Tallinnasta Varsovaan
9) Nostalginen Route 66 Chigacosta Santa Monicaan
10) Musiikkia ja moottoripyöräilyä: Route 61, Blues High Way New Orleansista Minnesotaan
11) Eeppinen Enduro safari, esim. Espanja, Tansania, Eesti (Saarenmaa), Dubai
12) Kokoontumisajot omien mieltymyksen tai moottoripyörämerkin mukaan: Italia, Eesti… näitä riittää
13) ...

TAPAHTUMAT
1) Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä
2) Moosehead Bikersien elokuuhun sijoittuva Poker Ride
3) Motoristikirkko, ajokauden avajaiset Liedossa
4) Moottoripyörämessut, Helsingin Messukeskus
5) MotOrg ry:n ratapäivät
6) Kontioralli
7) ...

...ja sitten suunnittelemaan sitä omaa motoristihenkistä Bucket Listaa!



torstai 28. elokuuta 2014

KAUKAA KATSOTTUNA LEPPÄVIRTA ESITTÄYTYY ONNELLISTEN ASUKKAIDEN KUNTANA

13-vuotias Iittalassa ikänsä asunut teini kiljahti onnesta, kun vanhemmat kertoivat ”perhepalaverissa” jälkipolvelleen tulevasta muutosta 3.500 asukkaan Kalvolasta pääkaupunkiseudulle. Pienen pitäjän rajat olivat alkaneet ahdistaa ja reviirin laajennus houkutteli mahdollisuuksillaan. Tuntui yllättävänkin helpolta lähteä turvallisesta ja tutusta, ystävien ympäröimästä asuinympäristöstä; seikkailu odotti!

Nyt pakatessani pakaaseja matkakohteena 10.000 asukkaan Leppävirta, lapsuusmuistot ja hienoinen haikeus auvoiseen ympäristöön Hämeessä nousee mieliin. Onnellisena vantaalaisena 30 vuotta myöhemmin, lapsuusvuodet maalla ovat saaneet ansaittua arvostusta. Sen turvallisempaa, virikkeellisempää ja kauniimpaa kasvuympäristöä saa etsiä. Jokseenkin samanlaista tunnelmaa olen aistinut Leppävirrasta.

Hanxin Testikuskit-tempauksen tiimoilta on tutustuminen Hanxiin, Vesileppikseen ja Leppävirtaan käynnistynyt jo testiajovalmisteluiden ohessa etukäteen netissä surffaten, ihmisiä haastatellen ja artikkeleita lukien. Aiempi kokemus Leppävirrasta rajoittuu vitostien maiseman tarjontaan auton ikkunasta käsin matkoillamme sukulaisiin Kuhmoon. Aina on ollut muka niin kiire, ettei jalka osu jarrulle. Tulevana viikonloppuna on vihdoin aikaa ja Leppävirran antama ensivaikutelma pääsee testiin.

Onnelliset lapsuusvuodet laittoivat miettimään leppävirtalaisten onnellisuusastetta. Onnellisuuden sanotaan muodostuvan 50 % geeneistä, 10 % ympäristötekijöistä ja 40 % asenteesta. Kärkisijaa pitää asenne- ja geenionnellisina suomenruotsalaiset, mutta mielikuvissani leppoisa savolainen tulee heti perässä. Siihen päälle kun vielä lisätään tuo leppävirran tarjoamat 10 %:n ympäristötekijöiden onnellisuusmomentit, niin uskonkin vahvasti pian saapuvani onnellisten paikkakunnalle.

Hedonismin mukaan onnellisuus on nautintoa. Kun käden ulottuvilla on Leppävirran tarjoamat harrastusmahdollisuudet, uimista, hiihtoa ja luistelua ympäri vuoden, Vesileppiksen spa-hemmottelut ja joka lauantaiset tanssit kiiltävällä parketilla, jää kaukaa katsojalle mietintään, että voisiko enempää enää toivoa! Kauniit maisemat, Konnuksen kanava-alue virkistyskalastuksen mahdollistajana, metsät, pellot ja palvelut – kaikki lähellä.                   

Dienerin SWB-testissä onnellisuus muodostuu taasen suurilta osin tyytyväisyytenä omaan elämään. Kun puitteet ovat kunnossa, leppoisa savolaisuus geeneissä, jää enää ruodittavaksi asenne. Leppävirralla on virkeä elinkeinoelämä. Yrittäjyyttä tuetaan, matkailu tuo paikkakunnalle vierailijoiden virran ja jo vuodesta 1962 lähtien on leppävirtalaisista valittu vuoden kunnia-ammattilainen. Traditio, joka kuvastaa kaukaa katsovalle vahvaa työn ja työntekijän arvostusta. Ei edes keskiarvoa korkeampi työttömyysaste tai paikkakunnalta poismuuttoprosentti pysty langettamaan synkkää pilveä leppävirtalaisten onnen tielle.

Kaukaa katsottuna Kuopion kainalossa lepäävä Leppävirta on onnellisten asukkaiden asuinpaikkakunta. Leppävirta antaa paikkakuntalaisilleen komeat raamit onnelliseen elämään, värit ja siveltimenvedot jäävät asukkaan sudittavaksi. Vierailijoilleen kunta tarjoaa mahdollisuuden onnen hetkiin, yhdessä olemisen iloon, uusiin kokemuksiin ja rentoutumiseen – eli ihanteellisen paikan akkujen lataamiselle ja virkistäytymiselle sekä komeat puitteet aktiivilomalle!

Kun savolainen puhuu, on vastuu kuulijalla. Kun testikuski kirjoittaa, on vastuu lukijalla.”






sunnuntai 24. elokuuta 2014

SATAA SATAA ROPISEE: HANX-AJOASUT ESITESTAUKSESSA
Moosehead Bikersien Poker Ride -tapahtumassa

Hanx-myymälässä ajoasujen sovituksessa käydessämme, löysimme kassan vierestä pinon pelikorttimuodossa olevia mainoslappusia Moosehead Bikers ry:n Poker Ride -ajosta. Tapahtuma tuntui tarjoavan viihteellisen ja vauhdikkaan lauantain, uuden kokemuksen ja seikkailun, joten tartuimme tilaisuuteen! Lähdimme testaamaan varusteita ja lämmittelemään Hondaa tulevaa varsinaista testiajoa silmälläpitäen. Matka Leppävirralle on pitkä ja mielestämme oli hyvä jo ennakkoon todeta, ettei ”kenkä pahasti purista”.

Starttasimme kohti Mäntsälää auringon paisteessa ja Poker Ride -ajoon lähdimme kerhotilalta pilvien peittäessä lämmön lähdettä ja varoitellessa tulevasta sateesta. Itse kisa-ajo sujui suotuisalla säällä, mutta lopulta –onneksi vasta onnistuneen päivän ja ajon jälkeen – paluumatkalla taivas repesi ja nakkeli vesipisaroita niskaamme. Otimme rankan ja koko loppumatkaa saattelevan kuuron vastaan testikuski-hengessä: ”mikä loistava tilaisuus todeta onko Condura-kangas maineensa veroinen ja Hanx-ajoasu syksyyn sopiva”.

Hanxin ajoasut ja varusteet selvisivät säätestistä loistavin arvosanoin. Hanx-vaatteet pitivät testikuskit kuivina. Vesi muodosti ajopuvun pinnalle pieniä pisaroita, jotka tuulen osuessa vierivät asua pitkin imeytymättä kankaaseen. Teipatut saumat pitivät pintansa, eikä tuulenpitävä Condura-kankaan pinta päästänyt tuulta kylmettämään motoristeja. Täysin kuivana, sadetta uhmanneet testikuskit, kaarsivat kotipihaan väsyneinä, mutta onnellisina, yhtä seikkailua rikkaampina.

Päivän matkasaldoksi kertyi kaiken kaikkiaan 400 kilometriä, nopeus taipaleilla vaihteli 30 km tuntivauhdista aina moottoritien hulppeaan 120:een (plus se 10 km marginaali, jonka kuulemma nopeusvahdit vielä sietävät ilman sakotusta :). Sää oli vaihteleva, seura loistavaa ja tapahtumajärjestelyt onnistuneet.Tutuiksi tulivat Mooseheadin vieraanvaraiset jäsenet sekä paikkakuntina Mäntsälän lisäksi mm. Järvenpää, Nurmijärvi, Launoinen, Hämeenkoski, Turenki, Kaukalampi, Monninkylä sekä Kärkölä.

perjantai 22. elokuuta 2014

NYT OTETAAN MIEHESTÄ MITTAA

Tiistaiaamu alkoi mittaussessiolta. Hanxin mallimestari toivoi ajoasuvalmistukseen surina sussun solakat ja ajomiehen lihaksikkaat mitat. Taipuisaa ompelijan mittanauhaa ei kaapeista löytynyt, mutta homma onnistui ja senttimetrien lukumäärä selvisi remonttimiehenkin hiukan vaikeammin taipuvalla teräsnauhalla. Mitat kirjattiin hyvän ohjeistuksen siivittämänä Hanxin nettisivuilta löytyvälle selkeälle tilauslomakkeelle ja avot, eikun vain odottamaan.

Motoristeista vihreämpi ihanasti yllättyi, että Hanx tarjoaa motoristeille laajan mallistonsa lisäksi myös mittatilausajoasuja. Onhan se tällaiselle minimittaiselle mukava saada housut oikealla lahjepituudella, eikä hihojakaan täytyisi nyt kääriä. Hyvä ajoasun istuvuus on jokaisen motoristin toiveena. Mittatilausasulla ei tule ajoa haittaavia ilmataskuja, vyötärö ei kiristä tai purista, nilkat pysyvät tuulen tuiverrukselta suojassa ja ranteet ovat piilossa viimalta.

Hanxin tärkeimmät lähtökohdat ajoasujen suunnittelussa ovat kestävyys, suojaavuus, istuvuus, ulkonäkö ja väritykset. Nämä teesit ovat meillekin tärkeitä ja ajoasun hankinnan perusteita, mutta hiukan eri järjestyksessä. Minä lähden valintaan ulkonäön ja värityksen innoittamana ja sen jälkeen vasta turvallisuus ja mukavuus. Isäntä aloittaa istuvuudesta - kuskille se onkin erityisen tärkeåä, mikään ei saa häiritä ajoa - ja yhtä tärkeää on puvun lupaus turvasta onnettomuustilanteessa. Vaikkei tuo köriläs myönnä, niin kyllä sillä ulkonäölläkin taitaa kuitenkin olla hiukan paikkansa myös hänen valinnoissaan.

Odotukset oikean kokoista pukua kohtaan on kovat. Ensimmäisen motoristi vuoden kuljin alennusmyynnistä hankitulla numeroa liian isolla puvulla, joten pyörän päälle nouseminen ei sujunut sutjakkaasti jalkaa lennättäen, vaan ajomiehen avustuksella hiukan tökerösti. Olin kuin Michelin ukko, pieni ja pyöreä ja vähemmän suloinen. Pukukin oli synkän musta, ilman mitään piristävää tehosteväriä. Seuraavissa valinnoissa olenkin sitten ollut tarkempi ja ostopäätökseen on päästy vasta jos vaatimuslistani huutoon on vastattu.

Mittatilauspuvulla haetaan istuvuuden lisäksi persoonallisuutta. Lempivärillä voi piristää puhtaana ja siistinä parhaiten pysyvää mustaa. Onpa väri valittu myös omaan pyörään sopivaksi.  Tällöin saatetaan vain vaihtaa joku kangassuikale toivotun väriseksi ja aina tästä ei tule edes lisähintaa. Varsinkin naiset toivovat mittatilausasuilta erilaisuutta, ei haluta pukeutua samanlaiseen takkiin kuin kaikki muut. Minua viehättää erityisesti mallimestari Kyllikki Raatikaisen suunnittelema Cecilia-ajotakki vuoden 2012 mallistosta, jota en edes ajotakiksi tunnistaisi. Kaunis, eikö vain!

sunnuntai 17. elokuuta 2014

KUKA, MITÄ, HÄH?! #TESTIKUSKIT ESITTÄYTYVÄT

Markkinointi- ja myyntihenkisinä, uudesta innostuvina ja ainakin kerran kaikkea kokeilevina, Moottoripyörämessuilla eteemme tarjoutuneesta #testikuskit-haasteesta ei voinut kieltäytyä – sitä piti tavoitella ihan tosissaan. Ponnistukset palkittiin ja sittemmin meille myönnettiin ”titteli”, mutta keitä me siis olemme ja mikä on menopelinä?

Kypärien suojissa lymyilevät kivasti keski-ikäiset, kepeästi kajahtaneet, hetkeen ja tilaisuuksiin tarttuvat matkamotoristit. Isäntää kiehtovat mutkaiset tiet ja vauhdin hurma, kun takapenkkiläisen haaveissa siintää uudet kokemukset ja kohteet matkan aikana ja määränpäässä.  

Yhteisenä harrastuksena moottoripyöräily on ollut ensi tapaamisestamme asti. Esa tutustutti silloisen tyttöystävänsä, nykyisen vaimonsa, motoilun hurmaan. Paljoa ei pitänyt innostaa - uudesta innostuvalle ja nopeatempoiselle laji oli riittävän vauhdikas. Silloinen ajokkimme, sinisenä hohtava BMW, oli myös mielestäni komea miehisyyden mitta ja minä sulaa vahaa, kun komea kuskini tarttui pyörän sarviin ja nyökkäsi minua nousemaan satulaan.

KYYTI JAVAN TANKILLA SYNNYTTI MOTORISTIN
Esan tarina motoristina juontaakin sitten pitemmälle, aina 60-luvulle asti. Tomera vaaleatukkainen kuhmolainen sai ensi kyydit enoltaan Javan tankilla istuen. 5-vuotiaana, silmät vettä valuen, hurjasta vauhdista hurmaantuneena ja ilman kypärää (kuten ajan kuvaan kuului) – syntyi uusi motoristi. Kymmenen vuotta myöhemmin, rakennustyömaalta kesätyönä ansaituilla rahoillaan 15-vuotiaana innokas ja vauhtiin hurmaantunut pojankoltiainen vihdoin sai hankittua oman menopelin - 100 kuutioisen Suzukin- ja siitä lähtien joku moottorikone onkin kukkaroa kuluttanut.

#TESTIKUSKIT KYYDITTÄÄ HONDA VFR 1200F
Nyt autokatoksessa suojapressun alla odottaa #testikuskit-ajoa hopean hohtoinen Honda VFR 1200F. Vuonna 2011 hankittu ajopeli on kuljettanut turvallisesti matkalaisia jo muutamaan kertaan mm. Milanosta Saksan halki Via Baltican kautta aina koto-Suomeen asti. Seikkailuja on kertynyt monen moisia ja nyt innolla odotamme mitä tuleva kotimaan matkailu parin viikon päästä tarjoaa.  

SURINA SUSSUN MENOPELI
Honda sai ystäväkseen pari kesää takaperin 200-kuutioisen Kymco-skootterin, jolla Surina Sussukin pääsee välillä nauttimaan oma-ohjattavasta vauhdin hurmasta ja mutkaisista teistä.  Kaunis ja huoleton, helposti ohjattava menopeli hätyyttelee 110 km tuntivauhtia, mutta vastaantulevien motoristien kunnioitusta ja kädenheilautusta helmiäisen valkoisella Kymcolla saa vain harvoin.



Ajoiloa kaikille kanssa-motoristeille! Vielä on kesää jäljellä! Tervehditään vastaan tultaessa ja tutustutaan ajotauoilla! Tulkaa vetämään hihasta (muttei ajon aikana ;): kerromme mielellämme seikkailustamme ja kokemuksistamme ja kuulisimme myös teidän matkavinkkinne Vantaa-Leppävirta-välille ja omakohtaisia kokemuksia kotimaisista Hanx-tuotteista!